Jälkituotannollinen editointispektaakkeli ja tissejä

Non-niin, blogi on back in business. KRP in da house, fiitä, fiitä ja sitä normaalia settiä. Jokunen ajanmääre sitten toveri Soukka siirsi tämän journalistisen tuotoksen kirjoitusvastuun minulle, ja kappas vain, kaiken kiireen (uskoo ken tahtoo) keskellä aloitus venyikin hetken jos toisenkin. Emme anna sen kuitenkaan häiritä.

Bloginkirjoittajien passiivisuudesta huolimatta Karvareuhka ei ole lepäillyt viimeistä paria kuukautta laakereillaan, päinvastoin. Lokakuussa pääosilta valmistuneen kuvausurakan jälkeen jälkituotannon pariin siirryttiin saman tien, mm. upeaakin ällistyttävämpi ykköstrailerimme pykättiin Leksan ja kumppaneiden voimin kokoon tuolloin. Trailerin julkaisun nostattaman humun laskeuduttua aloimme kombolla Autere & Soukka työstää elokuvan videoraitaa. Feidausta feidauksen perään? Noh, toki sitäkin… Vaan puolustukseksi on sanottava että tämänkertainen setti pitää sisällään aika joukon erilaisia, vallankumouksellisesti jopa ennalta storyboardissakin mietittyjä siirtymiä. Ensimmäisistä karkeista kohtaus-aihioista hiottiin ajan kanssa rytmitykseltään ja kuvakerronnalta mielestämme toimiva kokonaisuus. Samalla varsin massiivisesta kuvausmateriaalikirjastosta valkattiin parhaat otokset edustamaan Wacht Am Rheiniä kotimaisille ja kansainvälisille areenoille. Pientä hilpeyttä on herättänyt kuvamateriaalissa varsinkin vasemmassa alanurkassa melko usein cameo-roolin tekevä vastavalosuoja. Taasen aivan oikeaksi ongelmaksi osoittautui varsinkin sisäkohtauksissa valaistus ja sen paikoittainen puute, sekä epäkronologisesta kuvausjärjestyksestä seurannut valaistuksen voimakas heittely jopa perättäisten kuvien välillä. Kuvakerrontaa säätämällä päästiin kuitenkin tyydyttävään lopputulokseen.

Kaksi lyhyttä kohtausta, esikuntabrief2 ja tukikohdan räjäytys, sekä pienoismallit saatiin erinäisten viitseliäisyys- ja aikatauluongelmien takia kuvattua vasta marraskuussa. Kahdenkymmenen asteen pakkasessa kaivaessa auki jäisen soramontun reunaa, paleltuneiden sormien haparoidessa tulitikkuja uskomattomien pyrotehosteiden toteuttamiseksi käväisi tietysti mielessä että oiskohan nämäkin voitu hoitaa lämpimämmän vuodenajan aikana…

Äänipuolella homma alkaa näyttään buenolta. Joulun tienoilla siirsimme keskittymisemme sille saralle, ja vaikka kommandoääniraitaa (erään legendaarisen sota/hiiviskelypelin alkudemosta otettu pätkä, joka muodosti Normandia ykkösen äänimaailmasta ehkä noin 70%) on luonnollisesti copypastettu taas riittämiin, niin tältäkin osalta monipuolisuutta ja nyansseja on saatu edellisiin tuotoksiin verrattuna rutkasti lisää. Musiikkipuolella meitä on myös onnistanut. Kappaleentekijöitä (joille kuuluvat mitä nöyrimmät kiitokset) saatiin värvättyä jo syksymmällä useita ja tähänastinen materiaali joka meille asti on päätynyt, on ollut luokkaa mestarillista. Eeppisestä jytkeestä leffan viihdyttävyys ei ainakaan jää kiinni.

Leffan värimäärittelystä käytiin tässä vasta paljon keskustelua. Ehdolla olivat allekirjoittaneen suosima Technicolour värimaailma, tuttu muun muuassa Thunderbirds -nukkesarjasta ja monista vanhan liiton seikkailu- ja sotaelokuvista, ja mösjöiden Soukan & Kurun kannattama modernimpi harmaansävyinen sotaelokuvatyyli. IMHO; kontekstin, kuvaustyylin ja leffan hengen puolesta Technicolour värimaailma sopisi Wacht Am Rheiniin kuin V2 –kostonase Parlamenttitalon seinään. Omaleimaisen läpän ja epiikan lisäksi tässä nimittäin tehdään myös kotikutoista kunnianosoitusta 50- ja 60- lukujen vanhoille seikkailusotaelokuville, sellaisille mualimonhistorian klassikoille kuin Likainen Tusina, vanhempi Inglorius Basterds ja The Great Escape yms. Kuitenkin Technicolour –värimaailman toteutus näyttää olevan Sony Vegasin tarjoamilla työkaluilla sen verran vaikeaa että pitäytyminen aikaisemmin suunnitellussa harmaasävyisessä teemassa taitaa olla edessä. Sääli sinänsä, vaan nätti tuosta toisestakin vaihtoehdosta saadaan.

Leikataksemme lopun paskanjauhannan pois – palataan perimmäisten kysymysten äärille. Eli no millonkas se sitten valmistuupi? Vastaus: Tavoite on saada leffa näyttöön Trash&Underground Film Festivaaleille Tampereelle (entiset Roskaelokuvafestarit, osallistuttiin muuten myös viimevuonna!), ja ilmoittautuminen noille kinkereille päättyy tämän kuun lopussa. Maailmanensi-ilta pidetään kuitenkin Rovaniemellä, sitten Helmikuun aikana, ehkä, ken tietää. Toivossa on hyvä elää. Pysykäähän siis kanavalla.

-Latee

Laitetaan vielä kirjoituksen päätteeksi ihan vähän sneak peakkia leffasta snapshottien muodossa. Jeij! ~A

Juuso näyttää rannan suunnan. WIP.

Vade retro ja sitä rataa. WIP

:o WIP