Jätän tämän vain tähän

Ensi-ilta oli suuri menestys. Siitä ehkä myöhemmin enemmän. Sillä välillä kaikki te pallerot voitte kuunnella allurein ja thomas gorthaurin haastattelua Radio Iskelmän Rovaniemen studiossa. Haastattelijana Henna Beyene. Stop yoself fooool!

Karvareuhka iskee Mediaan kuin sika limppuun

Herr Obersturmbahnhoff Alexandros täällä kun kirjottelee! Nokkelimmat möhömahat teistä lukijoista ovatkin huomanneet, että blogin nimi on vaihtunut pienen ironisen maineen saaneesta "day to day"-nimestä "time to time"-tekstiin. En harmikseni ole syystalven mittaan tai keväälläkään keksinyt mitään aitoa sanottavaa blogiin, joten leffakaiffarit Lauri & Henri ovat tuuranneet ovelilla tekstikoukeroillaan ja höllentäneet bloginpäivittämistaakkaani. Propsit siis Henelle ja Lardsa Pardsalle loistavista tekstinpätkistä.

Siispä asiasta ilmastonmuutoskeskusteluun. Yleinen konsensushan on, että ilmastonmuutos on natsipingviinien luomaa propagandaa elintilan ja matkailutulojen säilyttämiseksi- oho. Väärät diat.

Wacht Am Rhein on purkissa, ensi-illan paikaksi määräytyi Rovaniemen Bar & Cafe Kauppayhtiö (Valtakatu 24), lauantaita 12.2. seuraavana perjantaina 18.2. elokuvasta pidetään näytös Rovaniemen Katutasolla (Kansankatu 17) ja Karvareuhka valtaa palstatilaa eri medioissa. Kirjoitushetkellä jalanjälki ei ole megalomaanisen suuri, mutta ainakin Uusi Rovaniemi on jo 9.2.2011 julkaissut jutun tulevasta ensi-illasta, itse esitykseen on saapumassa Lapin Kansan toimittaja ja tiimin ohjaaja Aleksi Soukka, mói, ja käsikirjoittaja Tuukka Kuru ovat olleet haastateltavana Rovaniemen Radio Iskelmän studiossa (tallenne jakoon jahka saamme sen käsiimme). Suunnitelmissa on käyttää internetsin valtavia voimavaroja oman tuotantotiimimme kuuluttamiseen eri mediumien välityksellä, ja emmehän me kiellä ketään haastattelemasta ja selvittämästä tekemisiämme.

Verrattuna edellisten projektien julkistamiseen mainostaminen on onnistunut sata prosenttiyksikköä paremmin. Ehkäpä edelliset projektit eivät vielä olleet sen laatuisia, että olisimme halunneet huudella niistä kaveripiirien ulkopuolelle, vaikka Sydämen Pimeydestä julkaistiinkin allekirjoittaneen teksti Rovaniemen nettisivuilla, Nuorten Arktista Vimmaa -kulttuuritapahtuman aattona. WAR:sta on pidetty verrattaen moninkertaisesti ääntä ja älämölöä, sillä tähänastisesti parhaasta tuotoksestamme ei varmasti olla hiljaa. Tampereen Trash & Underground Film Festival -tapahtumaan elokuva ei päässyt, mutta syksyllä yritetään uudestaan. Oikein paljon onnea A Million Dollar Budget Films -ryhmän tovereille elokuvan Mies Väärässä Paikassa valituksi tulemisesta!

Kaikille ihan helkkarin hyvää kevättä ja muistakaa pitää itsenne pakkasilla lämpimänä. :)

Kuva lehtiartikkelista:



-A

Ajatuksia baretin alta

Wacht Am Rheinin ensi-iltaa odotellessa olen useasti pohtinut kuluneita vuosia ja niiden aikana tehtyjä elokuvia. Olen muistellut kesää jolloin Tuukan kanssa istuimme nykyisen asuntoni takana Kirkkolammen rannassa ideoimassa sitä ensimmäistä spektaakkelia. Muistellut reaktiotani, kun porukka aloitti Sydämen pimeyden ideoinnin ennen Normandia liekeissä valmistumista. Reaktiota, joka oli hyvin samanlainen, kuin viime kesänä uuden projektin alkaessa.

Olen luonteeltani pessimistinen ja se näkyy suhtautumisessani tuotoksiimme. Jostain syystä minun on ollut joka kerta vaikea uskoa, että saamme mitään valmiiksi. Kun on kuunnellut alussa ilmaan heitettyjä älyttömiä ideoita ja katsellut vierestä kun porukka vertailee aggregaattien hintoja, on varmaan luonnollista epäröidä. Moni arempi elokuvatähti (köh köh) olisi poistunut takavasemmalle.

Kaikesta huolimatta olen lähtenyt aina mukaan ja kaikki kunnia siitä kuuluu ”meidän posselle”. On mahtavaa kuulua porukkaan, joka yhteispelillä toteuttaa isojakin projekteja. Porukkaan, joka ristiriidoista huolimatta luo hahmot, kuvaa kohtaukset ja editoi autot pois ottojen taustalta.

Välillä isonkin miehen pitää tunteilla, mutta älkää huoliko lukuisat fanini! Kovaksikeitetty stoalainen sankarinne ei ole pehmennyt! Kaiken tämän herkistelyn jälkeen on syytä mainita eräs toinen seikka, jota olen pohtinut viimeisimmän projektin jälkimainingeissa: intertekstuaalisuus. Kaikissa elokuvissa on viittauksia toisiin elokuviin, kirjoihin tai oikeaan maailmaan. Meidän elokuvamme ei tietenkään ole poikkeus, päinvastoin.

Käsikirjoitusosastomme elokuvamaku näkyy kaikissa tuotoksissamme vahvasti. Jotkin vitsit ja kohdat ovat vanhoja ideoita uusissa kuorissa. Joskus olen pohtinut missä menee raja kopioinnin ja kunnianosoituksen välillä. Välillä kuvauksissa minua on epäilyttänyt onko kohtaus tarpeeksi omaperäinen. Leikkuri on myös tehnyt osuutensa, jotta pääosassa säilyisivät omat ideamme, mutta sitähän katsojat eivät tiedä.

Itse uskon kaikesta huolimatta, että huumorin tarkoitus on ilahduttaa ihmisiä. Hyvä vitsi naurattaa useamman kerran. Jos hyvä idea tehdään uudelleen eri tekijöiden toimesta, saattaa siitä paljastua uusia puolia, jotka huvittavat katsojaa. Juuri sen näen meidänkin elokuviemme vahvuudeksi. Vaikka jotkin kohdat ovat kunnianosoituksia muille elokuville, on niissä aina Karvareuhkan leima. Jos katsojat nauravat ensi-illassa meidän vitseillemme, olivat ne sitten täysin omaperäisiä tai eivät, olemme tehneet jotain hyvää.

Kaiken tämän jälkeen päällimmäinen tunne on ylpeys: ylpeys valmiista elokuvista, ylpeys Sydämen pimeyden esityksistä festivaaleilla ja ylpeys kuulumisesta tähän porukkaan. Aina ei voi olla ajoissa paikalla, mutta lopussa kiitos seisoo!

Kirjoittaja Henri Juhana Mommo on toiminut kummankin Normandia -jatkumon leffan päätähtenä ja tuttuun Karvareuhka kibbutz-tyyliin vähän kaikessa mukana.

HOX! Karvareuhkan uuden kokoillan pituisen sotaspektaakkelin Wacht Am Rhein ensi-ilta 12.2.2011 klo 18:00 Rovaniemen Kauppayhtiössä!

Jälkituotannollinen editointispektaakkeli ja tissejä

Non-niin, blogi on back in business. KRP in da house, fiitä, fiitä ja sitä normaalia settiä. Jokunen ajanmääre sitten toveri Soukka siirsi tämän journalistisen tuotoksen kirjoitusvastuun minulle, ja kappas vain, kaiken kiireen (uskoo ken tahtoo) keskellä aloitus venyikin hetken jos toisenkin. Emme anna sen kuitenkaan häiritä.

Bloginkirjoittajien passiivisuudesta huolimatta Karvareuhka ei ole lepäillyt viimeistä paria kuukautta laakereillaan, päinvastoin. Lokakuussa pääosilta valmistuneen kuvausurakan jälkeen jälkituotannon pariin siirryttiin saman tien, mm. upeaakin ällistyttävämpi ykköstrailerimme pykättiin Leksan ja kumppaneiden voimin kokoon tuolloin. Trailerin julkaisun nostattaman humun laskeuduttua aloimme kombolla Autere & Soukka työstää elokuvan videoraitaa. Feidausta feidauksen perään? Noh, toki sitäkin… Vaan puolustukseksi on sanottava että tämänkertainen setti pitää sisällään aika joukon erilaisia, vallankumouksellisesti jopa ennalta storyboardissakin mietittyjä siirtymiä. Ensimmäisistä karkeista kohtaus-aihioista hiottiin ajan kanssa rytmitykseltään ja kuvakerronnalta mielestämme toimiva kokonaisuus. Samalla varsin massiivisesta kuvausmateriaalikirjastosta valkattiin parhaat otokset edustamaan Wacht Am Rheiniä kotimaisille ja kansainvälisille areenoille. Pientä hilpeyttä on herättänyt kuvamateriaalissa varsinkin vasemmassa alanurkassa melko usein cameo-roolin tekevä vastavalosuoja. Taasen aivan oikeaksi ongelmaksi osoittautui varsinkin sisäkohtauksissa valaistus ja sen paikoittainen puute, sekä epäkronologisesta kuvausjärjestyksestä seurannut valaistuksen voimakas heittely jopa perättäisten kuvien välillä. Kuvakerrontaa säätämällä päästiin kuitenkin tyydyttävään lopputulokseen.

Kaksi lyhyttä kohtausta, esikuntabrief2 ja tukikohdan räjäytys, sekä pienoismallit saatiin erinäisten viitseliäisyys- ja aikatauluongelmien takia kuvattua vasta marraskuussa. Kahdenkymmenen asteen pakkasessa kaivaessa auki jäisen soramontun reunaa, paleltuneiden sormien haparoidessa tulitikkuja uskomattomien pyrotehosteiden toteuttamiseksi käväisi tietysti mielessä että oiskohan nämäkin voitu hoitaa lämpimämmän vuodenajan aikana…

Äänipuolella homma alkaa näyttään buenolta. Joulun tienoilla siirsimme keskittymisemme sille saralle, ja vaikka kommandoääniraitaa (erään legendaarisen sota/hiiviskelypelin alkudemosta otettu pätkä, joka muodosti Normandia ykkösen äänimaailmasta ehkä noin 70%) on luonnollisesti copypastettu taas riittämiin, niin tältäkin osalta monipuolisuutta ja nyansseja on saatu edellisiin tuotoksiin verrattuna rutkasti lisää. Musiikkipuolella meitä on myös onnistanut. Kappaleentekijöitä (joille kuuluvat mitä nöyrimmät kiitokset) saatiin värvättyä jo syksymmällä useita ja tähänastinen materiaali joka meille asti on päätynyt, on ollut luokkaa mestarillista. Eeppisestä jytkeestä leffan viihdyttävyys ei ainakaan jää kiinni.

Leffan värimäärittelystä käytiin tässä vasta paljon keskustelua. Ehdolla olivat allekirjoittaneen suosima Technicolour värimaailma, tuttu muun muuassa Thunderbirds -nukkesarjasta ja monista vanhan liiton seikkailu- ja sotaelokuvista, ja mösjöiden Soukan & Kurun kannattama modernimpi harmaansävyinen sotaelokuvatyyli. IMHO; kontekstin, kuvaustyylin ja leffan hengen puolesta Technicolour värimaailma sopisi Wacht Am Rheiniin kuin V2 –kostonase Parlamenttitalon seinään. Omaleimaisen läpän ja epiikan lisäksi tässä nimittäin tehdään myös kotikutoista kunnianosoitusta 50- ja 60- lukujen vanhoille seikkailusotaelokuville, sellaisille mualimonhistorian klassikoille kuin Likainen Tusina, vanhempi Inglorius Basterds ja The Great Escape yms. Kuitenkin Technicolour –värimaailman toteutus näyttää olevan Sony Vegasin tarjoamilla työkaluilla sen verran vaikeaa että pitäytyminen aikaisemmin suunnitellussa harmaasävyisessä teemassa taitaa olla edessä. Sääli sinänsä, vaan nätti tuosta toisestakin vaihtoehdosta saadaan.

Leikataksemme lopun paskanjauhannan pois – palataan perimmäisten kysymysten äärille. Eli no millonkas se sitten valmistuupi? Vastaus: Tavoite on saada leffa näyttöön Trash&Underground Film Festivaaleille Tampereelle (entiset Roskaelokuvafestarit, osallistuttiin muuten myös viimevuonna!), ja ilmoittautuminen noille kinkereille päättyy tämän kuun lopussa. Maailmanensi-ilta pidetään kuitenkin Rovaniemellä, sitten Helmikuun aikana, ehkä, ken tietää. Toivossa on hyvä elää. Pysykäähän siis kanavalla.

-Latee

Laitetaan vielä kirjoituksen päätteeksi ihan vähän sneak peakkia leffasta snapshottien muodossa. Jeij! ~A

Juuso näyttää rannan suunnan. WIP.

Vade retro ja sitä rataa. WIP

:o WIP